Saniteettiongelmat matkalle on nyt hoidettu.
Vaikka yleensä käykin niin, että kun istuu tuhansia kilometrejä auton kyydissä, ei vatsa meinaa enää ollenkaan toimia. Todennäköisesti suolet ovat istuessa mutkalla ja auton täristys pakkaa vielä sisällönkin piukkaan, joten joutuu oikein ponnistelemaan, jos meinaa saada jotain aikaiseksi.
Vihjeenä olen kuullut, että pullo keskikaljaa ehtoisin voitelee suolet taas liukkaiksi.
Silloin saattaa eteen tulla ongelma, että kun hätä on suurin, ei apua olekaan missään. Levähdysalueet loppuivat 50km aikaisemmin, tunturialueella ei kasva edes pusikoita, jonne pääsisi katseilta piiloon ja vaihtovaatteitakaan ei ole tarpeeksi.
Silloin kuvan mukainen matkahuussi eli "portapotti" on kätevä apuväline.
Siinä on istuinosassa vesisäiliö ja kun istunto on päättynyt, huuhdellaan tuotokset pienellä käsin painettavalla pumpulla alempaan osastoon. Alaosasto taas on helposti irroitettavissa ja tyhjennettävissä sitten sopivaan paikkaan. Näiden kemiallisten vessojen tyhjennyspaikkoja on aika monella huoltoasemalla nykyisin, tai jos kehtaa, voi kenttälapiolla kaivaa maahan kuopan ja tyhjentää tavarat sinne.
Alasäiliöön voi vielä laittaa tähän tarkoitukseen erikseen kehitettyä kemikalia, joka paitsi että alkaa kemiallisesti hajoittamaan säiliön sisältöä, ehkäisee myös mahdollisia hajuhaittoja.
Uudet potat maksavat sadan euron paikkeilla, itse saimme hommattua sopivalla vaihtokaupalla vähän käytetyn pikkupotan matkaa varten.
Mikä onkaan nyt körötellessä, kun tietää ettei mahan muljauksen takia tarvitse alkaa tielaitoksen kammottavia levähdysaluehuusseja käyttää. Niissä on joskus ollut ilmeisesti jonkinlaisia akrobaatteja asialla, en ymmärrä miten muuten on saatu jätökset leviämään kattoon saakka. Ja ainakin vessapaperit on levitetty serpentiineinä läheisten puitten oksille.
Prahan kevät
10 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti