Kotia kohti - VII matkapäivä

Viimeisen matkapäivän aamu koitti aurinkoisena ja taas olimme jo aamukahvin keitossa heti kuuden jälkeen. Sitten vain kamat kasaan ja viimeiselle etapille kohti kotia.
Oulussa poikettiin katsomassa tyhjää toria, eivät olleet torikauppiaat vielä heränneet ja sitten ajoimme Oulunsaloon tankkaamaan tankkiin suomalaista menovettä ja matka jatkui.
Leskelässä käytiin ihmettelemässä Suomen keskipistettä ja päästiin kai johonkin Kaurismäen elokuvaan, sen näköistä porukkaa oli tien laidassa filmaamassa.
Ja ettei käsien vapina loppuisi kofeiiniin puutteeseen, oli aika poiketa taas kahvilla.
Sopiva ryyppäyspaikka löytyikin Pyhäselältä Vaskikello-kahvilasta. Kahvilan pihalle on koottu kymmeniä erilaisia kirkonkelloja ja sisällä satoja pienempiä kilkuttimia. Vaikuttava paikka kaikenkaikkiaan.
Kohti etelää kävi jälleen tiemme ja Äänekosken paikkeilla alkoi maha taas mouruta. Hirvaskankaan ABC sai tällä kertaa olla taukopaikkamme, jossa ravinnon nauttimisen lisäksi otimme myös pienet torkut. Myös myymälöiden valikoima tarkastettiin.
Sitten viimeinen hujaus Jyväskylän ja Heinolan kautta kotiin, jonne väsyneinä saavuimme illalla viiden paikkeilla. Pikkasen sataa ropsautti Heinolan kohdilla, muutoin lämpötila oli taas kahdenkymmenen paremmalla puolella.
Nyt sauna lämpiää ja varmasti uni maistuu sen jälkeen. Päivän ajot olivat 579km.
Kaikenkaikkiaan kilometrejä tuli 3864km.
Lisäsin vielä lopuksi kunkin päivän kohdalle ajoreitin karttana.

Loppu häämöttää - VI matkapäivä

Pääsinkin pitkästä aikaa nettiin, joten päivitin myös kuvilla nuo maanantain ja tiistain kertomukset.
Kumma maa tämä Ruotsi, öisin sataa ja päivällä paistaa. Nytkin yöllä ropisi auton kattoon lähes koko ajan, aamulla sade oli kaikonnut ja hyttyset palanneet.
Niinpä sitten nautittiin aamiaiseksi hyttysleipää hyttyskahvin kanssa ennenkuin päästiin taas liikkeelle.
Aurinko jo pilkahteli pilvien raosta, kun kukonlaulun aikaan sompailimme pohjois-Ruotsin tunturiylängöllä.
Gällivaren kaivoskaupunki todettiin pikkuiseksi kyläpahaseksi joten ajoimmekin suoraan toiseen pikkukaupunkiin, Jokkmokkiin.
Siellä ei ollut hereillä kuin kirkon suntio ja leipomon tytöt, joten onneksi pääsimme nauttimaan jälleen kahvista ja pullasta. Kofeiinia on tällä reissulla saatu kiitettävästi.
Komea kirkko on Jokkmokkilaisilla, sekin piti tarkastaa.
Napapiiri ylitettiin nyt pohjoisesta etelään ja pikkuhiljaa alettiin laskeutua kohden meren rantaa. Mahtavia voimalaitoksia oli pitkin matkaa, nyt selvisi sekin mistä Ruotsi saa sähkönsä.
Viimein Bodenin kaupungin jälkeen saavuimme meren rannalle Luleån kaupunkiin, joka olikin melko laajalle levittäytynyt. Vaikka oli GPS ja kaikki, mentiin sentään pariin kertaan vika suuntaan.
Lopulta sentään keskustakin löytyi ja kävelykatu ja ennenkaikkea se Tiimari!
Muissakin kaupoissa poikettiin ja käytiin syömässä Korsikalaisessa (muka) ravintolassa pizzaa.
Mahat pulleina lyllersimme takaisin autolle, eikä ollut sakkolappua ikkunassa, vaikka sitä vähän pelkäsimme.
Muutaman turhan liikenneympyräkierroksen jälkeen olimme taas E4-tiellä matkalla pohjoiseen.
Kalixissa oli armeijan ylijäämäkauppa, siellä karvalakkeja ja vanhoja mantteleita hypisteltiin tovi, muttei ostettu.
Niin se loppuu Ruotsikin kun tarpeeksi pitkälle ajaa ja niinpä sitten saavuimme rajakaupunki Haparandaan. Keskusta on melkoisesti muuttunut sitten 80-luvun, jolloin täällä viimeksi ajelin ja kaupungin laidalle on noussut iso joukko ostosparatiiseja.
Sieltä löytyi myös Ikea, jossa kärryjä työnneltiin toista tuntia ja jotain saimme ostettuakin. Vielä käytiin Coop-kaupassa ostamassa lisää matkaevästä ja sitten keitettiinkin reteesti iltapäiväkahvit Ikean parkkipaikalla.
Taisi siinä moni paikkakuntalainen jäädä suu auki katsomaan turistien kaffeenjuontia.
Sitten ajoimme rajajoesta yli Suomen puolelle Tornioon ja Kemiin ja huristeltiin kauniissa illassa vielä etelään päin tänne Iin ja Haukiputaan puoliväliin levähdyspaikalle yötä viettämään.
Kaikki päättyy aikanaan, huomenna torstaina joskus illansuussa lienemme taas jo kotona.
Päivän ylin oli tänäänkin +22 ja ajettuja kilometrejä 595km

Ruotsiin - V matkapäivä

Kylläpä nukutti. Yöllä alkaneen sateen ropinaan oli virkistävä herätä. Pilvet roikkuivat matalalla ja meriharakat kirkuivat rannalla.
Aamiaisen jälkeen jurnutettiin lepopaikan niljakasta mäkeä takaisin tielle ja lähdettiin matkaan. Osa kylistä taisi vielä nukkua, niin hiljaista oli matkan varrella. Lopulta huiman riippusillan kautta ajoimme Narvikin kaupunkiin.
Ruotsista Kiirunasta tulevat malmijunat puretaan täällä ja malmi lastataan laivoihin.
Sade jatkui, kylmä ei ollut, mutta pisti aina juoksemaan kaupasta toiseen. Suurimmassa kauppakeskuksessa otettiin pahimpaan nälkään myös täytetyt patonkit.
Kaupunkia katseltiin muutoinkin ja vuoriston ylitystä varten tankattiin auton tankki piripintaan.
Viimeiset Norjan kruunut tuhlattiin valintamyymälässä herkkuihin ja juomaan.
Niinpä sanottiin adjö Norjalle ja käännettiin kulkupelin nokka kohti Ruotsia.
Sinne päästäksemme piti kivuta Björnfjälletin rajanylityspaikalle puolen kilometrin korkeuteen ja sieltä sitten rajasta yli.
Ruotsin puolella sade alkoi kuivua ja aurinkokin pilkahteli. Joimme kahvikupposet ja söimme herkkuviinerit Abiskon luonnonpuiston parkkipaikalla.
Aurinko alkoi todella lämmittää kun pääsimme Kiirunan kaupungin keskustaan. Kaupungintalon upea kellotorni on edelleen paikallaan, vaikka lehdissä on ollut juttua koko kaupungin siirtämisestä muutaman kilometrin päähän.
Nykyinen paikka kuulemma vajoaa kaivokseen parissa kymmenessä vuodessa. Hullun hommaa.
Kiirunaa tutkittiin enemmänkin, kävelykatua hiippailtiin ja kirkkoja kuvattiin. Ilman lämpötila oli jo parissakymmenessä asteessa.
Kun on syntynyt bensaa suonissa ja vauhti kallossa, oli taas päästävä tien päälle.
Ajelimme jonkun kymmenen kilometriä Kiirunasta kaakkoon Gällivaren suuntaan ja löysimme tämän Lappeasuandon vanhan sillan, jonka juurelle pystytimme leirimme.
Meistä on tullutkin näköjään siltojen alusten porukkaa.
Makoisat grillimakkarat heitettiin naamaan vain hieman kuumentuneena, hyttyset ovat taas kiusanamme.

Sadekin alkoi taas ropisuttamaan auton kattoa, jäämme tähän yöksi ja aamulla kohti Haparandaa. Ajetut kilometrit tänään 478km

Vauhtia riittää - IV matkapäivä

Yö sujui rauhallisesti tällä kertaa, vain jokunen lokin kirkaisu tunkeutui uniin. Aamutoimien jälkeen startattiin auto ja ajettiin Hammerfestin kaupunkiin. Hieman ihmeteltiin hiljaisen oloista keskustaa, kunnes muistettiin, että kellot olivat vielä Suomen ajassa ja täällä ei kello ollut vielä aamukahdeksaakaan.
Ajelimme siis tarkastamaan kaupungin lentokentän ja muutaman muinaismuistopaikan ja sitten ajettiin melkein keskustassa olevalle leirintäalueelle, jossa kävimme van suihkussa. Kymmenellä kruunulla sai 6 minuuttia vettä suihkusta, eräillä meistä on sen käytössä vielä opettelemista.
Putipuhtaina ja suihkunraikkaina suuntasimme sitten paikalliseen supermarkettiin täydentämään varastomme. Ja sitten taas tien päälle, suuntana Altan kaupunki.
Altassa tutustuimme torielämään ja ostosparatiiseihin, tännekkin nuo etelän tummaihoiset hanurinrääkkääjät kauppojen ovenpieliin ovat jo ehtineet.
Hypimme myös tuon Altan webbikaneran edessä, jos joku sattui huomaamaan.
Altassa myös tankattiin kallista Norjalaista dieseliä 55 litraa. Paljon kun ajaa niin paljon myös kuluu.
Altan jälkeen oli kohteenamme toinen mahdollinen onkipaikka, Sorstraumenin sillan alla.
Hetken etsiskelyn jälkeen silta löytyikin ja uistinta taas heiteltiin vuolaana virtaavaan vuokseen. Eipä tärpännyt tällä kertaa joten ajelimme hetkisen matkaa levähdysalueelle ja grillasimme Norjalaista pekonijuustomakkaraa, hyvältä maistui sekin.
Sitten taas yliteltiin tuntureita, aliteltiin vuoria useiden kilometrien tunneleiden avulla ja hierottiin kauppoja saamelaisten rihkamamyyjien kanssa. Poronsarvista ei päästy yksimielisyyteen, jäivät ostamatta.
Vuonoja vuonon perään ja lumihuippuisia vuoria vähän väliä, kohta jo aivot ovat turtuneet näiden näkemiseen.
Ilta alkoi jo painaa päälle ja yösijan etsiskelyyn käytettiin tovi, mutta lopulta sellainen löytyi täältä Skibotnin vuonon ääreltä.
Tästä ei olisi pitkä matka Suomen puolelle Kilpisjärvelle, mutta olemme päättäneet jatkaa huomenna kuitenkin vielä Norjaa eteenpäin.
Lämmintä on tänään taas ollut, ylimmillään +22, mutta iltaa kohden on nyt hieman viilentynyt, taitaa olla enää +16.
Maisemat autonikkunasta eivät juuri paremmat voisi olla, kun uni jo kohta painaa silmät kiinni

Ajettu 505km

Norjassa - III matkapäivä

Eilen ei ollut nettiyhteyttä, mutta laitanpa nyt eilisen tekstin:

Tämä tästä vielä puuttuikin. Montaa tuntia ei saatu rauhassa kentän laidalla nukkua kun helkkarinmoinen pärinä ja läpsytys alkoi kuulua ja autokin vaappui joka suuntaan. Unenpöpperössä katseltiin verhojen raosta kun Aslak-pelastushelikopteri laskeutui auton viereen ja hetken päästä siihen kurvasi myös ambulanssi. Jotakin vakavaa lienee taas tapahtunut. Oven raosta tähtäilin kameralla ja yritin estää salamaa välähtämästä etteivät huomaa ja tee selvää jälkeä todistajista.
Vihdoin molemmat lähtivät omille teilleen ja saatoimme jatkaa levotonta untamme.
Aamulla kahvit keitettiin ja nautittiin hyttyskuoron säestyksellä, aamupissitkin tuli toimitettua ennätysajassa.
Matkaan päästiin taas kahdeksan kieppeillä ja ilman lämpötila alkoi kohota yöllisestä +12 asteesta.
Utsjoki-Kevolla oli tietysti ohutta yläpilveä ja Nuorgamissa, Suomen poihjoisimmassa kahvibaarissa käytiin ryyppäämässä lisää aamukahvia 90-luvun työpaikan kollegoiden kanssa, jotka myös olivat pohjoisen kierroksella.
Ja viimeinkin Norjaan. Pulmangin raja-asemalla ei ollut ketään, vaikka EU-raja ylitettiinkin ja niinpä seurattiin Tenojoen vartta Tana Brun kylään. Siellä testattiin josko pankkiautomaatti antaisi paikallista valuuttaa ja ymmärsihän se puhetta kun puhui hitaasti ja kovalla äänellä.
Tana Brusta ajeltiin sitten viimein Jäämeren rantaan ja Torhopin kylässä grillattiin suomipojan poromakkaraa ja huljutettiin varpaita Jäämeressä.
Matka jatkui luimihuippuisten vuorten lomassa milloin meren rantaa hipoen, milloin taas korkeuksissa tunturiylängöillä. Välillä piti nieleskellä oikein kunnolla, että sai korvat aukeamaan.
Ifjordin tunturihotrllin kahviossa ryypättiin taas kaffetta ja syötiin vohvelia ja matka jatkui.Adamälvin putouksilla kuvattiin kahdella kameralla kilpaa ja sitten matkamme joutuikin jo Lakselvin kaupunkiin. Kumma kun reissussa tulee nälkä, nyt syötiin paikallisessa murjaanien kuppilassa pekonijuustohampurilaiset ja matka jatkui taas.
Välillä piti asusteita vähentää ja laittaa shortsit jalkaan, lämpömittari kipusi jo +23 asteeseen.
Viimein kurvattiin auto Hammerfestin lähellä Kvalsundin kylään ja sen sillan alle pistettiin leiri pystyyn. Huhupuheiden mukaan vuonossa näkyy silloin tällöin jopa valaita ja pyöriäisiä, turskaa ja seitä saa sen kun vain jaksaa onkia.
Johanna juuri tuolla heitteleekin uistintta mereen, vielä ei ole tärpännyt mutta ehkä huomenna syödään paistettua seitiä ...tai korppuja. Ja juuri kuuluukin kirkunaa laiturilta, kala koukussa! Ja kalaa tulikin reilusti, paistettua taikka grillattua seitiä iltapalaksi. Päivän ajot 494km