Kotia kohti - VII matkapäivä

Viimeisen matkapäivän aamu koitti aurinkoisena ja taas olimme jo aamukahvin keitossa heti kuuden jälkeen. Sitten vain kamat kasaan ja viimeiselle etapille kohti kotia.
Oulussa poikettiin katsomassa tyhjää toria, eivät olleet torikauppiaat vielä heränneet ja sitten ajoimme Oulunsaloon tankkaamaan tankkiin suomalaista menovettä ja matka jatkui.
Leskelässä käytiin ihmettelemässä Suomen keskipistettä ja päästiin kai johonkin Kaurismäen elokuvaan, sen näköistä porukkaa oli tien laidassa filmaamassa.
Ja ettei käsien vapina loppuisi kofeiiniin puutteeseen, oli aika poiketa taas kahvilla.
Sopiva ryyppäyspaikka löytyikin Pyhäselältä Vaskikello-kahvilasta. Kahvilan pihalle on koottu kymmeniä erilaisia kirkonkelloja ja sisällä satoja pienempiä kilkuttimia. Vaikuttava paikka kaikenkaikkiaan.
Kohti etelää kävi jälleen tiemme ja Äänekosken paikkeilla alkoi maha taas mouruta. Hirvaskankaan ABC sai tällä kertaa olla taukopaikkamme, jossa ravinnon nauttimisen lisäksi otimme myös pienet torkut. Myös myymälöiden valikoima tarkastettiin.
Sitten viimeinen hujaus Jyväskylän ja Heinolan kautta kotiin, jonne väsyneinä saavuimme illalla viiden paikkeilla. Pikkasen sataa ropsautti Heinolan kohdilla, muutoin lämpötila oli taas kahdenkymmenen paremmalla puolella.
Nyt sauna lämpiää ja varmasti uni maistuu sen jälkeen. Päivän ajot olivat 579km.
Kaikenkaikkiaan kilometrejä tuli 3864km.
Lisäsin vielä lopuksi kunkin päivän kohdalle ajoreitin karttana.

Loppu häämöttää - VI matkapäivä

Pääsinkin pitkästä aikaa nettiin, joten päivitin myös kuvilla nuo maanantain ja tiistain kertomukset.
Kumma maa tämä Ruotsi, öisin sataa ja päivällä paistaa. Nytkin yöllä ropisi auton kattoon lähes koko ajan, aamulla sade oli kaikonnut ja hyttyset palanneet.
Niinpä sitten nautittiin aamiaiseksi hyttysleipää hyttyskahvin kanssa ennenkuin päästiin taas liikkeelle.
Aurinko jo pilkahteli pilvien raosta, kun kukonlaulun aikaan sompailimme pohjois-Ruotsin tunturiylängöllä.
Gällivaren kaivoskaupunki todettiin pikkuiseksi kyläpahaseksi joten ajoimmekin suoraan toiseen pikkukaupunkiin, Jokkmokkiin.
Siellä ei ollut hereillä kuin kirkon suntio ja leipomon tytöt, joten onneksi pääsimme nauttimaan jälleen kahvista ja pullasta. Kofeiinia on tällä reissulla saatu kiitettävästi.
Komea kirkko on Jokkmokkilaisilla, sekin piti tarkastaa.
Napapiiri ylitettiin nyt pohjoisesta etelään ja pikkuhiljaa alettiin laskeutua kohden meren rantaa. Mahtavia voimalaitoksia oli pitkin matkaa, nyt selvisi sekin mistä Ruotsi saa sähkönsä.
Viimein Bodenin kaupungin jälkeen saavuimme meren rannalle Luleån kaupunkiin, joka olikin melko laajalle levittäytynyt. Vaikka oli GPS ja kaikki, mentiin sentään pariin kertaan vika suuntaan.
Lopulta sentään keskustakin löytyi ja kävelykatu ja ennenkaikkea se Tiimari!
Muissakin kaupoissa poikettiin ja käytiin syömässä Korsikalaisessa (muka) ravintolassa pizzaa.
Mahat pulleina lyllersimme takaisin autolle, eikä ollut sakkolappua ikkunassa, vaikka sitä vähän pelkäsimme.
Muutaman turhan liikenneympyräkierroksen jälkeen olimme taas E4-tiellä matkalla pohjoiseen.
Kalixissa oli armeijan ylijäämäkauppa, siellä karvalakkeja ja vanhoja mantteleita hypisteltiin tovi, muttei ostettu.
Niin se loppuu Ruotsikin kun tarpeeksi pitkälle ajaa ja niinpä sitten saavuimme rajakaupunki Haparandaan. Keskusta on melkoisesti muuttunut sitten 80-luvun, jolloin täällä viimeksi ajelin ja kaupungin laidalle on noussut iso joukko ostosparatiiseja.
Sieltä löytyi myös Ikea, jossa kärryjä työnneltiin toista tuntia ja jotain saimme ostettuakin. Vielä käytiin Coop-kaupassa ostamassa lisää matkaevästä ja sitten keitettiinkin reteesti iltapäiväkahvit Ikean parkkipaikalla.
Taisi siinä moni paikkakuntalainen jäädä suu auki katsomaan turistien kaffeenjuontia.
Sitten ajoimme rajajoesta yli Suomen puolelle Tornioon ja Kemiin ja huristeltiin kauniissa illassa vielä etelään päin tänne Iin ja Haukiputaan puoliväliin levähdyspaikalle yötä viettämään.
Kaikki päättyy aikanaan, huomenna torstaina joskus illansuussa lienemme taas jo kotona.
Päivän ylin oli tänäänkin +22 ja ajettuja kilometrejä 595km

Ruotsiin - V matkapäivä

Kylläpä nukutti. Yöllä alkaneen sateen ropinaan oli virkistävä herätä. Pilvet roikkuivat matalalla ja meriharakat kirkuivat rannalla.
Aamiaisen jälkeen jurnutettiin lepopaikan niljakasta mäkeä takaisin tielle ja lähdettiin matkaan. Osa kylistä taisi vielä nukkua, niin hiljaista oli matkan varrella. Lopulta huiman riippusillan kautta ajoimme Narvikin kaupunkiin.
Ruotsista Kiirunasta tulevat malmijunat puretaan täällä ja malmi lastataan laivoihin.
Sade jatkui, kylmä ei ollut, mutta pisti aina juoksemaan kaupasta toiseen. Suurimmassa kauppakeskuksessa otettiin pahimpaan nälkään myös täytetyt patonkit.
Kaupunkia katseltiin muutoinkin ja vuoriston ylitystä varten tankattiin auton tankki piripintaan.
Viimeiset Norjan kruunut tuhlattiin valintamyymälässä herkkuihin ja juomaan.
Niinpä sanottiin adjö Norjalle ja käännettiin kulkupelin nokka kohti Ruotsia.
Sinne päästäksemme piti kivuta Björnfjälletin rajanylityspaikalle puolen kilometrin korkeuteen ja sieltä sitten rajasta yli.
Ruotsin puolella sade alkoi kuivua ja aurinkokin pilkahteli. Joimme kahvikupposet ja söimme herkkuviinerit Abiskon luonnonpuiston parkkipaikalla.
Aurinko alkoi todella lämmittää kun pääsimme Kiirunan kaupungin keskustaan. Kaupungintalon upea kellotorni on edelleen paikallaan, vaikka lehdissä on ollut juttua koko kaupungin siirtämisestä muutaman kilometrin päähän.
Nykyinen paikka kuulemma vajoaa kaivokseen parissa kymmenessä vuodessa. Hullun hommaa.
Kiirunaa tutkittiin enemmänkin, kävelykatua hiippailtiin ja kirkkoja kuvattiin. Ilman lämpötila oli jo parissakymmenessä asteessa.
Kun on syntynyt bensaa suonissa ja vauhti kallossa, oli taas päästävä tien päälle.
Ajelimme jonkun kymmenen kilometriä Kiirunasta kaakkoon Gällivaren suuntaan ja löysimme tämän Lappeasuandon vanhan sillan, jonka juurelle pystytimme leirimme.
Meistä on tullutkin näköjään siltojen alusten porukkaa.
Makoisat grillimakkarat heitettiin naamaan vain hieman kuumentuneena, hyttyset ovat taas kiusanamme.

Sadekin alkoi taas ropisuttamaan auton kattoa, jäämme tähän yöksi ja aamulla kohti Haparandaa. Ajetut kilometrit tänään 478km

Vauhtia riittää - IV matkapäivä

Yö sujui rauhallisesti tällä kertaa, vain jokunen lokin kirkaisu tunkeutui uniin. Aamutoimien jälkeen startattiin auto ja ajettiin Hammerfestin kaupunkiin. Hieman ihmeteltiin hiljaisen oloista keskustaa, kunnes muistettiin, että kellot olivat vielä Suomen ajassa ja täällä ei kello ollut vielä aamukahdeksaakaan.
Ajelimme siis tarkastamaan kaupungin lentokentän ja muutaman muinaismuistopaikan ja sitten ajettiin melkein keskustassa olevalle leirintäalueelle, jossa kävimme van suihkussa. Kymmenellä kruunulla sai 6 minuuttia vettä suihkusta, eräillä meistä on sen käytössä vielä opettelemista.
Putipuhtaina ja suihkunraikkaina suuntasimme sitten paikalliseen supermarkettiin täydentämään varastomme. Ja sitten taas tien päälle, suuntana Altan kaupunki.
Altassa tutustuimme torielämään ja ostosparatiiseihin, tännekkin nuo etelän tummaihoiset hanurinrääkkääjät kauppojen ovenpieliin ovat jo ehtineet.
Hypimme myös tuon Altan webbikaneran edessä, jos joku sattui huomaamaan.
Altassa myös tankattiin kallista Norjalaista dieseliä 55 litraa. Paljon kun ajaa niin paljon myös kuluu.
Altan jälkeen oli kohteenamme toinen mahdollinen onkipaikka, Sorstraumenin sillan alla.
Hetken etsiskelyn jälkeen silta löytyikin ja uistinta taas heiteltiin vuolaana virtaavaan vuokseen. Eipä tärpännyt tällä kertaa joten ajelimme hetkisen matkaa levähdysalueelle ja grillasimme Norjalaista pekonijuustomakkaraa, hyvältä maistui sekin.
Sitten taas yliteltiin tuntureita, aliteltiin vuoria useiden kilometrien tunneleiden avulla ja hierottiin kauppoja saamelaisten rihkamamyyjien kanssa. Poronsarvista ei päästy yksimielisyyteen, jäivät ostamatta.
Vuonoja vuonon perään ja lumihuippuisia vuoria vähän väliä, kohta jo aivot ovat turtuneet näiden näkemiseen.
Ilta alkoi jo painaa päälle ja yösijan etsiskelyyn käytettiin tovi, mutta lopulta sellainen löytyi täältä Skibotnin vuonon ääreltä.
Tästä ei olisi pitkä matka Suomen puolelle Kilpisjärvelle, mutta olemme päättäneet jatkaa huomenna kuitenkin vielä Norjaa eteenpäin.
Lämmintä on tänään taas ollut, ylimmillään +22, mutta iltaa kohden on nyt hieman viilentynyt, taitaa olla enää +16.
Maisemat autonikkunasta eivät juuri paremmat voisi olla, kun uni jo kohta painaa silmät kiinni

Ajettu 505km

Norjassa - III matkapäivä

Eilen ei ollut nettiyhteyttä, mutta laitanpa nyt eilisen tekstin:

Tämä tästä vielä puuttuikin. Montaa tuntia ei saatu rauhassa kentän laidalla nukkua kun helkkarinmoinen pärinä ja läpsytys alkoi kuulua ja autokin vaappui joka suuntaan. Unenpöpperössä katseltiin verhojen raosta kun Aslak-pelastushelikopteri laskeutui auton viereen ja hetken päästä siihen kurvasi myös ambulanssi. Jotakin vakavaa lienee taas tapahtunut. Oven raosta tähtäilin kameralla ja yritin estää salamaa välähtämästä etteivät huomaa ja tee selvää jälkeä todistajista.
Vihdoin molemmat lähtivät omille teilleen ja saatoimme jatkaa levotonta untamme.
Aamulla kahvit keitettiin ja nautittiin hyttyskuoron säestyksellä, aamupissitkin tuli toimitettua ennätysajassa.
Matkaan päästiin taas kahdeksan kieppeillä ja ilman lämpötila alkoi kohota yöllisestä +12 asteesta.
Utsjoki-Kevolla oli tietysti ohutta yläpilveä ja Nuorgamissa, Suomen poihjoisimmassa kahvibaarissa käytiin ryyppäämässä lisää aamukahvia 90-luvun työpaikan kollegoiden kanssa, jotka myös olivat pohjoisen kierroksella.
Ja viimeinkin Norjaan. Pulmangin raja-asemalla ei ollut ketään, vaikka EU-raja ylitettiinkin ja niinpä seurattiin Tenojoen vartta Tana Brun kylään. Siellä testattiin josko pankkiautomaatti antaisi paikallista valuuttaa ja ymmärsihän se puhetta kun puhui hitaasti ja kovalla äänellä.
Tana Brusta ajeltiin sitten viimein Jäämeren rantaan ja Torhopin kylässä grillattiin suomipojan poromakkaraa ja huljutettiin varpaita Jäämeressä.
Matka jatkui luimihuippuisten vuorten lomassa milloin meren rantaa hipoen, milloin taas korkeuksissa tunturiylängöillä. Välillä piti nieleskellä oikein kunnolla, että sai korvat aukeamaan.
Ifjordin tunturihotrllin kahviossa ryypättiin taas kaffetta ja syötiin vohvelia ja matka jatkui.Adamälvin putouksilla kuvattiin kahdella kameralla kilpaa ja sitten matkamme joutuikin jo Lakselvin kaupunkiin. Kumma kun reissussa tulee nälkä, nyt syötiin paikallisessa murjaanien kuppilassa pekonijuustohampurilaiset ja matka jatkui taas.
Välillä piti asusteita vähentää ja laittaa shortsit jalkaan, lämpömittari kipusi jo +23 asteeseen.
Viimein kurvattiin auto Hammerfestin lähellä Kvalsundin kylään ja sen sillan alle pistettiin leiri pystyyn. Huhupuheiden mukaan vuonossa näkyy silloin tällöin jopa valaita ja pyöriäisiä, turskaa ja seitä saa sen kun vain jaksaa onkia.
Johanna juuri tuolla heitteleekin uistintta mereen, vielä ei ole tärpännyt mutta ehkä huomenna syödään paistettua seitiä ...tai korppuja. Ja juuri kuuluukin kirkunaa laiturilta, kala koukussa! Ja kalaa tulikin reilusti, paistettua taikka grillattua seitiä iltapalaksi. Päivän ajot 494km

Sateen ropinaa - II matkapäivä

Aamulla herättiin sateen ropinaan. Aamukahvit piti keittää auton sisätilassa, ettei olisi sade liekkiä sammuttanut. Lämpötila oli +12, mutta autossa oli hyvä ja lämmin olla paksun täkin suojassa.
Kahvia keitettiinkin reilusti, että saatiin termospullonkin laittaa matkajuomiseksi.
Matkaan ponkaistiin kahdeksan kieppeissä ja välillä satoi vettä enemmän, välillä vähemmän. Porojakin näkyi vasoineen vähän väliä, niistä oli mukava lompsia pitkin pikitietä eikä suopusikossa.
Kuusamossa poikettiin kaupoilla, ainakin Tiimari piti tarkastaa. Kuusamon jälkeen pysähdyttiin hörppäämään termarista kahvia ja pelottelemaan poroja.
Ennen Kemijärveä ylitettiin Napapiiri ja ostettiin paikallisesta Napapiirin Baarista korvapuusteja ja munkkeja matkaevääksi.
Kemijärvi sivuutettiin, mutta munkkipussista tuli semmoiset tuoksut, että piti oitis pysähtyä ja juoda lisää kahvia, jo loppui käry.
Seuraava etappi olikin Sodankylä, siellä käytiin syömässä Veikko Alarieston baarissa poropizzaa, kylläpä olikin erikoisen herkullista.
Sodankylästä päästiin vihdoin nelostielle ja sadekin alkoi loppua. Vähän väliä aurinko pilkahteli ja joutui kaivamaan aurinkolasit esiin.
Tankavaaran kultakylässä juotiin kahvit, melkoista syömistä koko reissu.
Saariselällä ajettiin autolla aivan Kaunispään tunturin huipulle asti ja ihalitiin maisemia ja sinisenä siintäviä tunturijonoja.
Saariselältä laskeuduttiin Ivaloon, jossa taas oli käytävä kaupassa että on mitä syödä. Pikku-Petsamossa etsittiin lentomajakkaa ja sitten suunta kohti Inaria.
Puolivälissä matkaa oli Karhunpesäkiven turistirysä, joka tietty koluttiin ja noustiin 300 askelmaa vaaran rinnettä katsomaan kivenkoloa, jossa kerrotaan karhun asustelleen.
Inarissa tietysti oli käytävä Jouni Näkkäläjärven matkamuistomyymälässä ja K-Market Kuukkelissa ostamassa paketti grillimakkaraa, jos Norjassa ei saakkaan kuin kalapullia ja kuivattua turskaa. Vielä tankattiin Nesteellä taas 70 litraa dieseliä ja lähdettiin etsimään yöpymispaikkaa.
Semmoinen löytyi täältä Kaamasen hylätyn lentokentän laidalta. Ulkona vinkuu miljoona hyttystä, lämpötilakin on noussut +17 asteeseen. Hyttyskynttilät savuaa ja karkottimet pihisee, onneksi ötökät ainakin vielä ovat verkon toisella puolella. Tänään ajettu 625km ja huomenna Norjaan....

Viimeinkin matkalla

Otin töistä hieman ennakkoa tai "liukumaa" ja pääsimmekin lähtemään matkalle jo puoliltapäivin. Aurinko paistoi lähtiessä ja lämpötilakin oli lähellä hellelukemia +23.
Ajaa köröttelimme hissukseen rajoitusten mukaan Mikkelin kautta Juvalle, jossa poikettiin ABC-asemalla olevalle Q-point elämys- ja sisustuskauppaan tekemään ostoksia.
Sieltä matkamme jatkui muutaman kilometrin päässä olevaan Vehmaksen kartanoon, jossa taas oli "Butiken på landet"-kauppa. Sieltä ei tarvinnut ostaa mitään, oli tavarat sen verran hinnoissaan, vaikka hienoja vaatteita olikin.
Sitten taas tien päälle ja jonkin ajan kuluttua GPS-laite ilmoitti että olisi aika käydä kahvilla, kun olet noin väsynyt. Mistähän se sen keksi.
No juuripa ennen Kuopiota olikin sopivasti ABC-Pitkälahti, josta tankattiin dieseliä 70 litraa ja 2 x aurajuustobroileria omaan mahaan. Kyllä nyt jaksaa taas ajaa.
Lapinlahdella oli sattunut vakava onnettomuus, jouduimme vartin jonottamaan, että päästiin taas jatkamaan matkaa.
Kajaani meinattiin ohittaa ohitustietä, mutta käytiinpä katsomassa miltä se vanha linnaraunio näyttää kun siihen on rakennettu tie päältä. Monen mutkan jälkeen löytyikin ja ajettiin jopa siltaa pitkin yli linnanpihan.
Lentokentän laitoja kurvaten päästiin takaisin 5-tielle ja matka kohti pohjoista jatkui.
Kahvihammasta kolotti, poikettiin pienellä Lohirannan leirintäalueella siemaisemassa kupposet kuumaa kahvia ja viinerit.
Ristijärvellä ostettiin kaupasta limua ja jätskiä, tummat sadepilvet kerääntyivät taivaalle.
Poronhoitoalueen raja ylitettiin Hyrynsalmella ja heti ensimmäiset sarvipäät pomppivat tiellä. Sataaripsutteli hiukan joten tarkkana sai kieli keskellä suuta ajella ettei törmätty.
Suomussalmen ja Ämmänsaaren jälkeen alettiin katsella sopivaa yöpymispaikkaa ja semmoinen sopiva, vessalla varustettu järvenrantaparkki löytyikin.
Hieman auton katolla nyt tätä kirjoittaessa ropisee, sataakohan koko yön.
Päivän ajomatkaa tuli 588km, kohta yöpuulle ja aamulla taas uusiin seikkailuihin

Lapissa inisee

Juuri saamamme tiedon mukaan Lapissa on hyvä hyttysvuosi. Lentäviä verenimijöitä on vaikka muille jakaa.
Vaikka autossamme onkin hyvät verkot estämässä suoraa toimintaa, saattaa silti joku sitkeä sissi yrittää tunkea jostain avaimenreiästä sisälle. Kokeneilta kairankiertäjiltä ja seikkailukolleegoilta saamamme vihjeen mukaan toimiva ratkaisu on Raidin paristokäyttöinen hyttyskarkotin.
Lainaan tähän suoraan mainoksesta:
"Hyönteisongelma on usein suuri juuri siellä missä ei ole sähköä. Paristokäyttöinen karkotin on ratkaisu näihin olosuhteisiin. Se on D-paristolla toimiva rasiamallinen karkotin. Rasian sisään asetetaan transflutriini torjunta-ainetta haihduttava levy. Paristo pyörittää pientä tuuletinta, joka vetää ilmaa tehoainelevyn läpi.Teho saavutetaan 20—30 min kuluttua päällekytkemisen jälkeen.
Laitteen teho riittää noin 20 m2 tilaan ja yksi levy noin 45:ksi yöksi (yö noin 8 tuntia). Tämän jälkeen sekä karkotelevy että mahdollisesti myös paristo vaihdetaan uuteen. Käytä vain alkaaliparistoja."

Kävin hakemassa oman vehkeen paikallisesta Citymarketista hintaan 12,95

Sermi suojaa salakatselijoilta

Kokeilin auton kupeeseen erilaisia pressuvirityksiä intimiteettisuojaksi, mutten ollut niihin alkuunkaan tyytyväinen.
Sitten kokeilin taivuttaa sivuteltan kaaren kattotelineiden väliin ja siihen suihkuverho roikkumaan. Se toimi jo paremmin, mutta pelkäsin kaaren katkeavan kesken täysistunnon ja verhon lentävän taivaan tuuliin.
Sittenpä sainkin firman sähkömonttööreiltä sähköasennuksissa käytettävää alumiinista suojaputkea erilaisia pätkiä ja myös muutaman jatkopalan. Kuvat muuten näkyvät isompana kun niitä klikkaa, jos ei ole aikasemmin tullut mainittua.
Kattotelineisiin kiinnitin paksuilla nippusiteillä kaksi metrin mittaista 25mm putkenpätkää ja kiristin nippusiteen sen verran tiukalle, että varmaan kestää isommassakin tuulessa.
Sitten yhdistelin 20mm putkenpätkistä ison "U":n mallisen häkkyrän, jonka sakarat työnsin näihin katolla oleviin putkiin ja pujottelin myös suihkuverhon renkaistaan tähän "U":hun.
Jopa tulikin hieno suoja, sen turvassa voi toimitella asioitaan ja vaikka nauttia tuulisella säällä ehtookahveja. Toinen suihkuverho vielä ja pääsee täysin pimentoon.
Matkan ajaksi verhot tietenkin otetaan pois, "U"-viritelmä työnnetään kokonaan katolla olevien putkien sisään ja varmistetaan vielä vaikka sokkatapilla, ettei lähde ajon aikana perässäajavien tuulilasiin.
Helposti siis syntyikin yksi ylimääräinen lisähuone retkeilyautoon.

Testimatkalla opittua

Auton pakkaamisessa on opittavaa, sen saimme matkalla havaita. Pöytä ja tuolit oli pakattu alimmaiseksi, kaikki tavarat piti nostella tienposkeen ennenkuin pääsi jakkaroita esiin kaivamaan.
Tulitikut olisivat olleet kova sana ensimmäisiä kahveja keitellessä. Kaasusytkärillä ei oikein sormia polttamatta tahtonut saada keittimeen tulta.
Kahvipannun kahva on polttavan kuuma, jonkinlainen pannulappu on syytä varata mukaan.
Ja vaikka kahvissa poroista juuri maksetaankin, voisivat ne jäädä pannuun eikä hulahtaa kupin pohjalle. Joko on odotettava kahvin selkiytymistä tai otettava pikku sihti mukaan.
Pikkuruisen matkavessamme kanssa olikin taiteilemista. Autossa sisällä jos mahtui juuri ja juuri istumaan, ei pyyhintävaihe enää tahtonutkaan onnistua. Jos taas potta oli ulkona auton vieressä, saattoi ohikulkijat saada ylimääräisiä sydämentykytyksiä.
Norjanreissulle pitänee valmistaa jonkinlainen siirrettävä seinä tai sermi jonka voi sitten täysistunnon ajaksi vetää potan ympärille, on kaikille osapuolille mukavampaa.
Ilmanvaihtoon yöaikaan pitää keksiä vielä jotakin, kahden aikuisen tuottama hengitysilman kosteus vetää ikkunat huuruun, vaikka sivulasi olikin muutaman sentin raollaan.
Silmälasit, kännykät ja muut tarpeelliset pikkuroinat katosivat aina yöaikaan jonnekin peittojen uumeniin, niitä varten pitää jokin lokerikko hankkia takaoven läheisyyteen.

Testimatkalta kotona

Jälleen kotona. Testimatka sujui erinomaisesti, muutamia hyviä oivalluksia tuli mieleen ja tavarat etsivät oikeaa paikkaansa, mutta vielä on pari viikkoa aikaa varustautumiseen.
Uni maittoi erinomaisesti ja lämmintä riitti paksun täkin alla.
Aamukahvi valmistui niinkuin oli suunniteltu ja muutenkin oli mukavaa

Testimatkalla osa IV

Tässä nyt kirjoittelen Nordic Jet Linen laivassa matkalla kohden
helsinkiä. Testireissu alkaa olla lopuillaan. Illalla kotoa sitten
lisää

--
Finnish Utility Forum : http://peditio.net/utility

Testimatkalla osa III

Ja jälleen pääsen kirjoittamaan blogiin kännykällä. Ilmaisia langattomia verkkoja ei näytä juurikaan olevan, mutta käyhän se näinkin.
Aamulla ajoimme Haapsalusta Pärnuun, jossa olikin oikein väentungos. Samaan aikaan nimittäin kaupungissa oli Hansapäivät, kansainvälinen koiranäyttely, junioreiden jalkapalloturnaus, vanhojen autojen paraati ja rallicrossin osakilpailu.
Mahduttiin sentään joten kuten mukaan. Ostoksia tehtiin useammassakin paikassa ja sitten käytiin Eesti Raadioamatööri Unionin kesäpäivillä muutaman kilometrin päässä.
Sieltä matka jatkui Märjamaan kautta Raplaan ja illaksi tänne Kuusikun pienen lentokentän laidalle, jossa juuri keitimme kahvit. Taidamme jäädä tähän yöksikin, aamulla sitten vain tunnin ajo Tallinnaan

Testimatkalla osa II

Yö vietettiin Haapsalun kaupungin liepeillä Topun kylässä. Aamukahvin keitto onnistui ja aamupalan jälkeen suunnattiin Haapsalun torille.
Paikallisessa ortodoksikirkossa vierailtiin ja ajettiin tänne meren rannalle, josta tätä viestiä nyt lähetän kännykällä.
Nyt keula Lihulan kautta kohti Pärnua

Testimatkalla osa I

Lähdimme yllättäen testaamaan auton toimintoja viikonloppumatkalle
Viroon. Kirjoitan tätä kännykällä 10km Tallinasta länteen. Huomenna
lisää

Uistimet ja vaaput

Kuten aikaisemmin todettua, Norjassa on kalaa ja sitä saa onkia ja virvelöidä, kunhan kalastaa merestä.
Olin jo menossa halpakauppaan ostamaan edullista virvelipakettia, kun muuttotalkoissa tuli vastaan juniorille joskus hankittu teleskooppinen vapa ja siinä uutuuttaan kiiltelevä avokela King GT4000. Varmaan ainakin kympin maksanut setti.
Samaan hengenvetoon löytyi vielä laatikollinen perintö- ja muita uistimia koko joukko, mukana mm. legendaariset Professor, Bete Krokodil, ABU Koster, Toby ja Droppen sekä koko joukko Meppsin lippoja. Lisäksi askissa oli uudempia kumikaloja ja vaappuja, eiköhän näillä jo pärjää.

Teltan testausta

Kuten jo huhtikuussa kirjoittelin, olemme hankkineet auton kupeeseen sopivan lisäteltan. Se laitetaan pystyyn jos vain olemme pidempään yhdessä paikassa.
Nyt Juhannuksena kaivoimme telttapussin aitan kätköistä ja pystytimme nähdäksemme oliko kangas homeessa ja hiiret syöneet reikiä.
Sattuikin sopivan tuulinen päivä, mutta vihdoin teltta oli kuosissaan ja äkkipäiten tarkasteltuna näytti jopa ehjältä.
Kiinnitys auton kupeeseen tuotti hieman päänvaivaa, mutta "mustekaloilla" tämäkin ongelma ratkesi.
Teltan voi jättää pystyyn vaikka autolla lähtisikin käymään välillä jossain asioilla, sekin tuli testattua.
Ukkoskuurot kastelivat teltan ja jouduimme odottelemaan seuraavaan päivään ennenkuin teltta saatiin rullattua ja tungettua takaisin telttapussiinsa.

Kaffetta ja Kariniemen kananpoikaa

Vaikka matkoillamme usein käytämmekin paikallisten palveluja, on aamukahvin löytäminen joskus työn ja tuskan takana. Ja kun mikään ei tunnu lähtevän käyntiin ilman sitä aamun ensimmäistä kaffekupposta, oli hommattava sitä varten keittomahdollisuus.
Nöösipoikana meillä oli aina partioleireillä mukana kaasupullon päälle painettava kaasupoltin, mutta niitäpä ei enää Primus valmistakaan. On vain näitä kertakäyttöiseen kaasupatruunaan liitettäviä vempaimia.
Onneksi sentään vielä sukulaisilta löytyy vanhaa roinaa ja sieltäpä mukaan tarttui myös kuvan keittolevy. Nyt syntyy kahvit aamusella tuotapikaa, 5kg kaasupullosta riittää puhtia isompaankin kokkaukseen.
Avotulen teko on arveluttavaa tuntemattomaan maastoon, joten retkimakkarat on käristettävä muilla konstein. Toki tuolla Primus-keittimelläkin makkaran mustuttaa, mutta kulinaristeille kelpaa vain kunnon grilli.
Joskus Viron reissulta on mukaan tarttunut punainen paholainen, euron maksanut peltigrilli. Sehän piti heti testata, ettei ihan pakasta vedetyllä lähde ensi kertaa grillaamaan.
Koksit sisälle ja tulta perään. Hieman arvelutti, sillä laitos on kyhätty ohuesta pellistä, tuulen puuska jo vei kannen ensiyrittämällä mennessään, mutta kun hiillos oli syntynyt, kypsyi siinä mukavasti muhien Kariniemen kananpojan minuuttipihvit kypsäksi asti.
Saa luvan kelvata myös matkagrilliksi

Verhot

Autossa on kyllä tummennetut sivulasit, mutta saattaa silti joku utelias työntää naamansa lasiin kiinni nähdäkseen mitä siellä autossa on.
Samoihin koukkuihin kuin hyttysverkkokin oli helppo kiinnittää verhovaijeri ja vanhoista salin verhoista sai pätkittyä sopivan kokoiset palaset divaanin ympärille.
Kyllä nyt kelpaa nukkua verhojen hämyssä, eikä ulkoa enää näe sisälle.

Sänky seinälle

Jos sattuu matkalla satamaan juuri ruokinnan aikaan, olisi mukava nauttia soppaa sisätiloissa, mutta kun siellä se sänky vie lähes koko tilan.
Toki voisi istua lootusasennossa sängyssä ja pitää varpailla lautasesta kiinni, mutta keksinkin paremman ratkaisun.
Sänky oli saatava nostettua seinälle tarvittaessa.
Sahasin ylimääräiset koristepäädyt pois ja virittelin kuormansidontaliinalle sopivat paikat sängyn kummallekin puolelle.
Nyt tarvittaessa patja ja vuodevaatteet sidotaan liinalla kiinni ja sänky kipataan kyljelleen kuin ruotsinlaivan hyteissä.
Hiukan joutui sängyn jaloista kaluamaan myös pois, nyt sänky kippaa melkein itsestään ja retkipöydälle ja -tuoleille on runsaasti tilaa. Kylläpä ihminen on kekseliäs!

Hyttysiä - hus pois

Parikymmentä vuotta sitten, kun tuli aktiivisemminkin seikkailtua tuolla pohjolassa, kiusana olivat tielle pomppivat porot, mutta suurempi harmi oli kaiken maailman hyttysistä, paarmoista, mäkäräisistä ja polttiaisista.
Eikä ne siellä ole mitään pikkuisia verenimijöitä, niinkuin täällä etelässä vaan oikein kunnon vonkaleita. Legenda tietää kertoa, että paikalliset suuremmista yksilöistä tekevät saunajakkaroita...
Vielä sitä jotenkin päivällä ja ajaessa pärjää, vaikka pyyhkijät saakin vähän väliä laittaa päälle pyyhkimään liiskaantuneet ötökät tuulilasista pois, mutta yöllä, kun pitäisi raskaan ajomatkan jälkeen levätä, iskee kuin miljoona volttia inisijöitten armeija.
Vaikka kuinka pitäisi kaikki auton ovet ja ikkunat visusti kiinni, aina jossain semmoinen rako on, että joku mönkijäinen sisään tunkee, eikä nukkumisesta autossa tule mitään.
Niinpä tilasinkin Vapaa-ajan tavaratalosta tuplalevyisen hyttyssuojan, ruuvasin auton sisänurkkiin vanhat kaapelikiinnikkeet koukuiksi ja ripustin verkon sängyn päälle suojaksi.
Verkko on niin iso, että sängyssä mahtuu hyvin istumaankin ja kiusanhenget jäävät ulkopuolelle.
Sopii nyt yrittää sisälle...